Kpl 15, Ihminen aiheuttaa häiriötä luonnon toimintaan

Papukaijat elävät sademetsissä.

Ihminen hävittää maapallolta kokonaisia ekosysteemejä, omaan käyttöönsä. Vuosittain hävitetään 17 miljoonaa hehtaaria sadmetsää. Tämä tarkoittaa että samalla häviää erilaisian kasvi ja eläin lajeja sukupuuttoon. Niiltä viedään joko elin ympäristö tai elin tila. Ihmisen toiminnasta aiheutuu sukupuuttoaalto, eli ehkä kymmenet tuhannet lajit häviävät. Bioversiteetin säilyttäminen olisi tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeää.Ihmisen toiminnan täytyy muuttua muuten maapallo kuolee.

Sademetsää

Kpl 14, Ekosysteemi on toimiva kokonaisuus

Ekosysteemi = Eliöiden ja elotoman ympäristön muodostama kokonaisuus. Esim. järvi, metsä tai suo
Aineet kiertävät ekosysteemissä

Aineet kiertävät

Tärkein energia lähde maapallon ekosysteemeissä on aurinko sillä se  antaa valoa kasveille. Kasvit tarvitsevat valo yhteyttääkseen ja tuottaakseen happea jne. Myös eliöt tarvitsevat valoa esim. ihminen tarvitsee sitä D- vitamiinin tuottoa varten. 

Kasvien tuottama biomassa on ekosysteemin perustuotantoa.

Ekologinen tehokkuus = kuinka suuri osa tuotannosta siirtyy ravintoketjussa seuraavan lenkin käyttöön.

Kpl 13 Alueen lajien populaatiot muodostavat eliöyhteisön

Jänis

Lajinsisäinen kilpailu
= saman lajin yksilöiden välillä
Lajienvälinen kilpailu
= syntyy kun kaksi tai useampi laji
 käyttää saman alueen ympäristöresursseja

Mitä enemmän lajien ekolokerot muistuttavat toisiaan, sitä kiivaampaa kilpailu on. Yleisimmin eläimet kilpailevat ravinnosta, kilpailu tilanteessa vahvempi jää ja heikompi väistyy tai se väistyy jolla on laajempi ruokailualue.

Rusakko

Esimerkiksi Jänis ja Rusakko voivat joutua kilpailemaan jos ne sattuvat samalle alueelle

Lajeja voidaan ryhmitellä sen perusteella miten ja mistä ne hankkivat ravintonsa:

• Kasvissyöjät: hyödyntävät kasveja, esim. lehmä
• Pedot: syövät toisia eläimiä, esim. susi
• Loiset: varastavat isänniltään, esim.sienet voivat olla loisia
• Hajoittajat: hyödyntävät kuolleita eliöitä, esim. erilaiset madot

Kpl 12, Saman lajin yksilöt muodostavat populaation

Populaatio on samalla alueella, samaan aikaan elävien yksilöiden joukko, jotka voivat lisääntymään keskenään.

Lintuparvi on populaatio

Populaation ominaisuuksia ovat mm.

• koko
• tiheys
• tulomuutto
• lähtömutto
• alueellinen jakautuminen
• syntyvyys
• kuolevuus
• ikäjakauma
• sukupuolijakauma

Nämä ominaisuudet vaikuttavat populaation rakenteeseen, mm. tiheyteen.

Populaation kokoon vaikuttaa myös esimerkiksi reviirikäyttäyminen. Populaation koko vaihtelee vuosittain esimerkiksi petojen, metsästyksen tai ympäristönmuutosten takia.

Kpl 11, Ympäristö vaikuttaa eliöiden elinmahdollisuuksiin

Ekologia on biologian tutkimusalue, joka tutkii eliöiden runsauteen ja levinneisyyteen vaikuttavia tekijöitä. Saadun tiedon pohjalta pystytään parantamaan kaikkien eliöiden elinmahdollisuuksia. Ekologisen tutimuksen tasot:

• Yksilö
• Populaatio
• Eliöyhteisö
• Ekosysteemi (eliöyhteisö+eloton luonto)
• Biosfääri

Kuutti

Eliöihin vaikuttaa joukko erilaisia ympäristötekijöitä: 

Esimerkiksi saimaannorppaan vaikuttaa:

Abioottisia: (elottomia)

• Tuuliolot
• Rantojen geologia
• Lämpötilat
• Veden korkeuden vaihtelut
• Veden laatu
• Lumen paksuus
• Jään paksuus
• Happamuus
• Suolaisuus

Biottisia: (elollisia)

• Pedot
• Loiset
• Ravinto
• Ihminen
• Lisääntymiskumppanit
• Kilpailijat

Eliölajit voidaan jakaa ekolokeroihin, mikä tarkoittaa eliön asemaa tai tehtävää ekosysteemissä. Seilmaisee tapaa jolla eliö on sopeutunut ympäristöönsä ja miten se hydyntää sitä. Eliön ekolokeron ominaisuuksia voidaan havainnolistaa kuvaajien avulla:

Myös Epasuotuisissa olosuhteissa on selviydyttävä:

Kasvien keinoja selviytyä:

Sinitiainen

• Lehtivihreän hajoitus ja lehtien karistaminen
• Lepokausi
• Talvehtiminen lumensuojassa
• Talvehtiminen siemeninä, juurakkoina tms.

Eläinten keinoja selviytyä:

• Rakenteelliset sopeumat (talviturkki)
• Elintoimintojen sopeumat (kylmähorros, talvihorros,talviuni)
• Käyttäymisen sopeumat (Lumisuoja((kieppi)), muutto, ravinnon hankinta)

Kpl 10 Evoluutiota tutkitaan monella tavalla

Evoluution todisteena käytetään esimerkiksi fosiileja.

Fossiilit:

Fossiili

• 10 000 v.s. eläneiden eliöiden jäänteitä.
• Ovat voineet syntyä esim. kivettymällä, valelmina tai painaumina. Kokonaisia eliötä on säilynyt esim. meripihkan tai ikiroudan sisällä  olleet eliöt.
• Fossiilin ikää voidaan määrittää suhteellisesti johtofossiilien avulla ja tarkemmin radioaktiivisten aineiden hajoamisajasta laskemalla.
• Fosiilisarjat kertovat yhden eläin lajin kehityksestä.
• Esim. luonnonvoimat kuten jääkaudet ovat tuhonneet fosiiliesiintymiä.
• Fossiilien avulla pystytään tutkimaan muinaista eliömaailmaa

Evoluutiosta kertovat myös rakenteelliset mutokset kuten surkastumat (ihmisellä: viisaudenhampaat,valailla ja käärmeillä: jalkojen surkasumia) ja käyttäytyminen (lähisukuisilla linnuilla on samanlaiset soidinmenot)

Kpl 9, Elämä siirtyy maalle

Ensimmäisenä maalle siirtyi kasvit (n. 400 mijl. v.s.) niiden rakenne on nykyään hyvin soputunut maaelämään.

• Juuret, ovat levittäytyneen laajalle ja lisäksi niissä on juurikarvoja, jotka parantavat vedenottoa. Veden mukana kasvi saa myös ravinteet. Vesi siirtyy juuriin liuos pitoisuuseron maaperän ja juuren sisällä olevien nesteiden takia.
• Johtosolukko, jossa sijaitsevat johtojänteet (puuosa ja nilaosa). Puuosan putkilot kujelttavat ravinteet ja veden lehden lehtisuoniin ja niistä solun viherhiukkasiin. Yhteyttämisen  jälkeen kuljetus vuoron ottaa nilaosa.
• Ilmaraot, saavat yhdessä kapilaari ilmiön kanssa veden nousemaan versossa ylös päin.

  

  Kasvi

Ensimmäiset maalle siirtyneet eläinkunnan edustajat olivat sammakkoeläimiä (n. 360 milj. v.s.) Edellytyksenä eläinten siirtymiselle maalle oli se että niille kehittyi keuhkot kidusten sijasta, lisäksi ne tarvitsivat tukirangan kuten esimerkiksi selkäranka on. Sammakkoeläimistä ilmaston kuivuessa (n.250 milj. v.s.) kehittyi matelijoita. Matelijoilla oli verenkierto- ja hengitys elimisto olivat tehokkaanpia, niiden aistit ja hermostot olivat monipuolisempia , lisäksi niille kehittyi sisäinen siitos. Matelijoiden kanssa samaan aikaan kehittyi paljassiemeniset kasvit kuten vaikkapa havupuut. Näiden kasvien valttina on se etteivät niiden lisääntyminen ole vedestä riippuvaista, sillä siemen sisältää vararavintoa. Matelijoista kehittyi hirmuliskoja jotka kuolivat massasukupuutossa noin 65 miljoonaa vuotta sitten. Hirmuliskojen hävittyä nisäkkäiden, lintujen ja koppisiemenisten nopea evoluutio alkoi. Jotka hallitsevat maapalloa nykyään.

Maapallon historia jaetaan neljään pääkauteen jotka puolestaan jaetaan pienenpiin kausiin vastaavasti:

Maapallon historia
 

Massasukupuutto = On kun suuri määrä eliötä kuolee sukupuuttoon. Syitä massasukupuuttoon voivat olla esimerkiksi ilmaston raju kylmeneminen tai muu muutos. Massasukupuutto antaa tilaa muille eliölajeille kehittyä ei vain tuhoa maapalloa.